Eilen postilaatikosta löytyi ulkomailta tullut kirje.

"Dear Madam, I´m writing this letter to inform you a good news. ... Actually I'm luckey to have your scholorship to continue my education."

Srilankalainen kummipoikani oli päättänyt kertoa menestyksestään opinnoissa. Nyt hän on seitsemännellä luokalla ja kuulemma saanut kokeista hyviä arvosanoja. Veli on kolmannella luokalla ja vuosittain lähettämäni koulunkäyntiavustus on ollut heille kummallekin avuksi mm. koulutarvikkeiden hommaamisessa. Koko perheen puolesta hän esitti kiitoksia ja lähetti terveisiä. Pienistä kirjoitusvirheistä huolimatta kirje oli varmaankin yhtä sujuvaa englantia kuin se, johon minä kykenen. Käsiala monin verroin huolellisempaa.

Sain tämän kummipojan puolittain vahingossa. Ystäväni oli ollut maassa, tutustunut pojan perheeseen ja suomalaisten Lionsien organisoimaan kummilapsiprojektiin. Minua ei tarvinnut ylipuhua kummiksi pitkään. Tosin hieman aiemmin olin saanut melkein yhtä "vahingossa" toisenkin kummipojan suomalaisten perustamasta lastenkodista Intiasta.

Tuolloin pari vuotta sitten sain pojan kuvan ja perhetiedot, nyt tullut kirje oli ensimmäinen konkreettinen viesti häneltä ja teki pojasta samalla hetkellä monin verroin todellisemman ja läheisemmän. Kummitätinä minun olisi varmaan ollut syytä ottaa häneen yhteyttä, lähettää vaikka joku pieni joululahja. Mutta se ei ollut tullut mieleen, kun henkilökohtainen kontakti on puuttunut. En ole edes osannut ajatella, että joku poika ja hänen perheensä jossain toisella puolella maapalloa ajattelisi minua lämmöllä ja kiitollisuudella. Epäilemättä tarvitaan meitä ulkomaisia kummitätejä ja -setiä, jotka voimme olla apuna rahoittamassa elämää ja koulunkäyntiä. Suosittelen, jos sinulla ei ole vielä omia kummilapsia maailmalla.

"I wish you happy and prosperous New Year as well as a Merry Christmas and a peaceful New Year 2009. God Bless you! Bye for now, yours son Tharidu."

Kauniimpaa uuden vuoden toivotusta en ole saanut. Sitä samaa sinulle ja perheellesi, Tharidu. Vastaan sinulle pian.