Uutisia, niitä kuuluu hyviä ja huonoja. Hyviin luen tietenkin presidentti Ahtisaaren Nobelin palkinnon. Sen hän on aivan varmasti ansainnut. Mieleeni tuli luultavasti ensimmäinen kerta, kun kuulin koko miehestä. Joskus 90-luvun alkupuolella ennen kuin demareiden osalta oli ollut mitään puhetta hänen presidenttiehdokkuudestaan, KD:n (tai tuolloin vielä SKL:n) eduskuntaryhmässä häntä, tuolloista UM:n valtiosihteeriä, ehdotettiin KD:n presidenttiehdookkaaksi. Oli niin hyvä mies kuulemma.

Ahtisaari on ihminen, joka ymmärtää eri osapuolia, osaa lukea heidän eleitään ja ajatuksiaan. Hän osaa rakentaa kompromisseja ja vääntää sopua. Erittäin arvostettavia ominaisuuksia. Tällaiset neuvottelun, yhteyden luomisen ja kompromissien rakentamisen taidot ovat lahja, jonka soisin omaavani mahdollisimman paljon myös itse. Niin työssä kuin luottamustoimissakin kyseistä taitoa tarvitaan ja tunnustan yrittäneeni sitä itsessäni kyllä jatkuvasti kehittää. Joidenkin mukaan ihan onnistuneestikin...

Hyviin uutisiin kuuluvat myös Päivi Räsäsen onnistumiset vaalitenteissä Maikkarilla ja Ylessä, varmasti myös HS:n tentissä, vaikka kyseisen tentin uutisoinnin pilasikin jälleen kerran HS:n kovin kliseinen ja ennakkoluuloinen käsitys puolueestamme. En ymmärrä sitä ahdasmielisyyden määrää, joka kyseiseen arvostettuun lehteen sisältyy.

Huonoja uutisia ovat tietenkin rahamaailman korttitalojen romahtaminen. Tuntuu kuin elettäisiin 90-luvun alkuvuosien kauhuissa, vaikka toistaiseksi Suomi on saanut olla enemmänkin vain sivustaseuraajana. Kuitenkin selvää on, että tämä kriisi tulee koskettamaan vakavasti myös Suomea. Taivaan Isä armahtakoon meitä, ettei samaa enää jouduta kokoemaan kuin 15 vuotta sitten.

Puolet asuntolainastani on sidottu eräänlaiseen rahastosäästämiseen. Ex-mieheni pakotti aikoinaan ottamaan kyseisen lainan, mistä en häntä tule kiittämään. Olen tehnyt monia virhevalintoja ja saanut myös huonoja neuvoja sijoitusneuvojilta. Nyt säästöni kyseisen velan maksuun ovat huvenneet todella pieniin ja enää kuukausiin en ole edes harkinnut rahasto-osuuksieni myymistä. Olen koko ajan ajatellut, että osakekurssit ovat jo niin alhaalla, etteivät ne paljoa voi aleta.

No, kylläpä tuntuvat vaan tippuvan alituiseen. Näkyykö pohja vielä edes, kuka tietää? Kuitenkin kun maksuaikaa on lainalla vielä 10 vuotta, yritän pysyä tyynenä ja olla ajattelematta tällä hetkellä hukattuja eurojani.

Pelko ja huoli työpaikan puolesta on monella alalla nyt ajankohtainen. Esimerkiksi suhdanneherkkä rakennusala joutuu lomauttamaan ja irtisanomaan suuria joukkoja. Pudotus näkyy ensimmäiseksi myös mm. mainonta-alalla. Kuinkahan monta mainostoimistoa on pian selvitystilassa? 90-luvun lamassa niitä oli paljon.

On hurjaa, miten nopeasti rahamaailma voi joutua täydelliseen myllerrykseen. Katoavaista tämä mainen mammona. Siihen ei voi turvata.