Pakersin tänään kokoon huomista kunnanvaltuuston kokousta varten valtuustoryhmämme järjestämän Nummi-Pusulan Kuntagallupin vastauksia.Kyselyyn vastasi kaikkiaan 50 henkilöä. Kauniit kiitokset heille vaivannäöstä. 

Olen tehnyt yliopistolla ihan "oikeastikin" kvantitatiivista tutkimusta ja siksi tiedän, ettei galluppimme täytä luotettavan kvantitatiivisen tutkimuksen kriteerejä mm. otoksen satunnaisuuden ja vastausten määrän vähäisyyden vuoksi. Kuitenkin se antaa selkeitä suuntaviivoja kuntalaisten näkemyksistä ja on siksi arvokas mielipiteenilmaisu huomioon otettavaksi. Koosteen vastauksista laitan osoitteeseen www.erapolku.net/kyselyvastaukset.pdf.

Huomenna valtuustossa keskustelemme PARAS-hankkeesta kunnanjohtajan selostuksen jälkeen. Sinne evästykseksi saatiin kyselyssä seuraavia kuntalaisten näkemyksiä: 50 vastaajasta 24 eli 48% toivoi Nummi-Pusulan säilyvän mahdollisimman itsenäisenä ja tuottamaan palvelut kunnan omana palvelutuotantona. Lähes yhtä moni eli 21 vastaajaa (42%) halusi seutuyhteistyön tiivistämistä ja 15 (30%) toivoi palvelujen ostamista enemmän yksityisiltä. 9 vastaajaa (18%) toivoi neuvotteluja kuntaliitoksesta. Valita sai kaksi maksimissaan kaksi vaihtoehtoa. Siksi prosenttiosuudet menevät yli sadan.

Jos kuntaliitoksesta joskus lähdettäisiin neuvottelemaan, vastaajista 14 kannatti neuvotteluja Karkkilan kanssa, 12 kannatti Lohjan seudun suurkuntaa, 7 halusi neuvotteluja Lohjan ja 7 Vihdin kanssa. Yhden äänen saivat myös Somero ja Forssa. 10 henkilö ei osannut vastata tähän kysymykseen. Kun laskee yhteen Lohjan seudun suurkunta -vaihtoehdon ja Lohjan valinneet, niin näitä vastaajia oli yhteensä 19. Vastauksia tulkittaessa on huomioitava, että valtaosa vastauksista tuli Pusulan Ruskamarkkinoilla. Tämän vuoksi vastaajia oli suhteessa enemmän pohjoisesta Nummi-Pusulasta kuin eteläisestä / Nummen puolelta.

Kolmannessa kysymyksessä tiedusteltiin, mitä kunnan talouden tasapainottamiseksi ei ainakaan pitäisi tehdä. Kuudesta annetusta vaihtoehdosta sai valita korkeintaan kolme. Selkeimmin vastustettiin lisävelanottoa ja toisen terveyskeskuksen lakkauttamista (kummankin valitsi 22 vastaajaa eli 44% kaikista vastaajista) sekä kunnan tuloveroprosentin korottamista (20 vastaajaa eli 40%). Näitä vähemmän vastustettiin pienten koulujen lakkautusta (17 vastaajaa), kiinteistöveroprosenttien korotusta (14 vastaajaa) ja toisen kirjaston lakkautusta (10 vastaajaa).

Neljännessä kysymyksessä kysyttiin "Mitkä ovat mielestäsi suurimmat ongelmat ja heikkoudet Nummi-Pusulassa? Mitä pitäisi korjata?" Tähän kysymykseen vastanneista 41 henkilöstä peräti 29 mainitsi vastauksessaan jossain muodossa heikkoutena kunnan päätöksenteon riitaisuudet, epäluottamuksen ja yhteistyön puutteen. Yhtä useampia mainintoja tuli heikoista kulkuyhteyksistä ja julkisesta liikenteestä, vanhan kuntarajan "kummittelusta", teollisuuden vähäisyydestä, terveyspalvelujen puutteista ja virkamiesten vaihtuvuudesta.

Viidennessä kysymyksessä tiedusteltiin "Mikä tekee Nummi-Pusulasta hyvän kotikunnan? Missä on onnistuttu?" Tähän kysymykseen vastanneista 33 henkilöstä 23 viittasi jollain tavoin luonnon ja/tai maaseudun rauhan merkitykseen kunnan hyvänä puolena. 10 henkilö piti peruspalvelujen tasoa varsin hyvänä. Yhtä useampia mainintoja saivat hyvä sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä, hyvä tonttitarjonta, mukavat kuntalaiset ja yhteisöllisyys.

Kuudennessa kysymyksessä pyydettiin kertomaan "Mitä erityisesti odotat luottamushenkilöiltä?". 33 vastaajasta peräti 16 mainitsi toivomuksena yhteistyön lisäämisen ja /tai riitelyn lopettamisen. Moni vastaaja perään kuulutti myös rehellisyyttä, reiluutta, aktiivisuutta ja toisten kunnioittamista. Siinäpä haastetta riitaiselle laumallemme. Paljon selvemmin eivät kuntalaiset olisi voineet toivettaan ilmaista. Kiitos siitä. Omalta osaltani tulen ainakin tekemään kaikkeni, jotta nykyisestä tilanteesta päästäisiin eteenpäin.