Ohi on, nimittäin KD:n puoluekokous. Pari päivää työskenneltiin Turussa varsin leppoisissa merkeissä - ehkä liiankin. Mitään isompia päätösasioita ei ollut. Keskustelua viritti lähinnä periaatteellinen toimintasuunnitelma, jonka väsäämiseen olin itsekin päässyt vahvasti osallistumaan. Oli ilo kuulla, että laadittu toimintasuunnitelma otettiin vastaan erittäin positiivisella mielellä. Nyt odotukset ovat kovat: välttämättömyyden pakosta on ryhdyttävä kenttätyötä ja jäsenistöä hoitamaan tosissaan.

Kokouksessa syntyi puolueen kärkeen varsinainen "dream team": puheenjohtajisto Päivi Räsänen, Peter Östman, Asmo Maanselkä ja Marjo Anttoora sekä tietysti uusi puoluesihteeri Sari Essayah. Kisa kolmannesta varapuheenjohtajasta oli tiukka. Marjo sai vain 6 ääntä enemmän kuin Maire Hellas ja 11 enemmän kuin Kari Kärkkäinen.

Vaikka Karin tippuminen puheenjohtajistosta on osaltaan tappio, iloitsen valitusta kokoonpanosta, jossa aivan ilmiselvästi kaikki arvostavat syvästi toisiaan ja ovat enemmän kuin vain työtovereita. Uskon, että valitun tiimin kanssa tulosta lähtee myös syntymään. Toivon myös, että todella toteutuu myös Päivin toive siitä, että puheenjohtajisto on tiimi, jossa jokainen hoitaa tunnollisesti oman vastuualueensa. Uuden puoluesihteerin valinta herätti mielenkiintoa ainakin mediassa, jota paikalla oli varsin suurilukuisesti ilmeisesti osin varsin uutisköyhän ajankohdan ansiosta.

Oma tehtäväni oli toimia kokouksen mediavastaavana, kuten monesti aiemminkin. Pidän siitä tehtävästä. Läheskään kaikkia uutisointeja en ole vielä kuullut/nähnyt, mutta ne mitä olen, ovat olleet hyvin laadittuja juttuja ja antaneet varsin oikean kuvan tilanteesta. Kiitos paikalla olleelle medialle!

Päätäni on särkenyt julmetusti nämä kaksi päivää. Kotimatkalla Turusta eksyimme puolivahingossa idylliseen ravintolaan Fiskarsin Ruukkiin. "Ison kullan" tarjoama vaniljajäätelö mansikoilla vei säryn hetkeksi pois, mutta nyt se on takaisin. Onkin parasta, että jatkan puoluekokouspohdintoja sitten, kun nuppi on paremmassa kunnossa.