Töissä mennään nyt kroonisesti turbo päällä. Vaalien läheisyys näkyy ja tuntuu jo rankasti meidän poliittisten työmyyrien elämässä. Puoluebyroissa valmistelut ovat kovimmilla kierroksillaan. Ruokavarttien aikana hotkitaan ja mietitään, mikä on kaikkein kiireisintä tehdä seuraavaksi. Pissataukoa tulee lykättyä, jotta vessareissun voisi yhdistää aikaekonomisesti johonkin muuhun juoksuun. Kateeksi käy niitä, joilla on mahdollisuuksia syyslomailuun.

Eduskunta on täynnä työnarkkareita, jotka opettavat vaivihkaa elämäntapaansa meille muillekin. Olen vuosia seurannut läheltä ihmisiä, jotka tekevät jopa 16-tuntisia työpäiviä... eikä vain satunnaisesti, vaan jopa vuositolkulla. Kun heille illalla ennen nukkumaanmenoa noin 23 aikoihin laitan viestejä, on vastaus aamuseitsemään mennessä useimmiten tullut. Mutta kai hekin joitakin tunteja nukkuvat. 

Pahimmillaan näiltä urakoitsijoilta saattavat jäädä kesälomatkin väliin. Jos joku vapaa tauko löytyy, niin silloin elimistö reagoi sairastumalla. Tämä on totta, vaikka aina jaksetaan mainostaa, että kansanedustajilla on pitkät lomat. Etenkin puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien ja ministereiden elämä on kaikkea muuta kuin inhimillistä. 

KD:n syysrysäys- ja vaalistarttipäivä on 11.11. Siihen mennessä on oltava kauniissa paketissa mm. puolueen 50-sivuinen tavoiteohjelma seuraavalle vaalikaudelle, vaaliteesit ja monenmoista muuta materiaalia. Tänään viilasimme Esan kanssa tuota tavoiteohjelmaa ehdokkailta ja puolueen vastuunkantajilta tulleiden palautteiden perusteella. Paljon muutakin materiaalia olisi vielä kahlattavana. Viikonloppuna pitäisi yrittää käydä läpi ainakin Suomen Yrittäjien ja Mannerheimin lastensuojeluliiton papereita. On hyvä tietää, mitä tämän kaltaiset tärkeät organisaatiot visioivat tulevaisuudesta.

Eduskuntakanavalähetys nauhoitettiin tänään jo iltapäivällä. Siksi ehdin illaksi Pusulan kirkkoon rauhoittumaan. Ihanaa olla siellä laulamassa ja yrittää tyhjentää päätään näistä työasioista edes hetkeksi.