Sain tänään töihin pitkän pötkylän. Sen sisältä paljastui jotain ihanaa, lähes metrin korkoinen punainen jättiläisunikko, joka nyt piristää olohuonettamme. Jos joskus ihminen kokee saavansa todella mieleisen yllätyslahjan, niin tämä oli sellainen.

Mukana olivat terveiset hämeenlinnalaiselta Anjalta. Häntä en tietääkseni ole koskaan tavannut, mutta tiedän Anjan olevan aktiivinen KD:n sivujen ja myös blogini lukija. Varmaankin viehtymykseni unikoihin on selvinnyt hänelle juuri tämän blogin myötä.

Näin ensi hätään blogin välityksellä, kun sähköpostiosoitettasi en löytänyt - jos satut täällä käymään, oikein kauniit kiitokset Sinulle lähettämästäsi yllätyksestä!