Saulilta tuli perjantaina postia. Pyysi leffaan.... "Toivotan Teidät tervetulleiksi eduskunnan elokuvailtaan torstaina 13. syyskuuta klo 18.30." Kyse on Markku Pölösen Lieksa! -elokuvan kutsuvierasnäytännöstä, varsinainen ensi-ilta kun on vasta perjantaina. Tänään pitäisi ilmoittautua, jos aikoo mennä. 

Mitä tuolle vastaisi? Muistaakseni Paavon aikana keksittiin nämä elokuvaillat eduskunnan syksyn työn alkamisen juhlistamiseksi. En ole vielä kertaakaan osallistunut. Kevätkauden alkua ovat jo pitempään juhlittu oopperaillalla ja eduskunnan juhlavuotta kaikella mahdollisella kulttuurilla.

Kun Sauli aloitti työnsä eduskunnan puhemiehenä, hän ryhtyi heti miten pistämään eduskunnan velttoa rahankäyttöä kuriin. Ulkomaanmatkoja vähennettiin ja muutenkin "avoimet piikit" haluttiin saada loppumaan. Jokunen kansanedustaja siitä on murissut, mutta talon sisällä on kuulunut myös kiittelyä. Äskettäin ruokapöydässä eräs valiokuntaneuvos kiitteli, että paljon ylimääräistä työtä jää matkojen vähentymisen myötä väliin.

Täytyy myöntää, että olisin toivonut, että moinen leffaperinne olisi jäänyt vaalikauden mittaiseksi. Nähtävästi valtiovalta tukee kotimaista elokuvatuotantoa välillisesti tätä kautta. Mutta ehkäpä suora budjettirahoitus olisi elokuvantekijöitä ilahduttanut enemmän. Jään edelleen pohtimaan vastaustani Saulin kutsuun...

Mitäpä sitten vastaisin Kallelle? Nummi-Pusulan kehittämispäällikkö Kalle Larsson toteaa haastatteluissaan Länskärissä ja Ykkössanomissa tänään, että valtuuston päättämän kansanäänestystä laajemman kyselyn toteuttaminen maksaisi jopa 10 000 euroa ja että siihenkään ei avoimia kysymyksiä voisi laittaa. On selvää, että jos olisi päätetty, että yli 1000 kuntalaisen mielipidettä ei kuulla kansanäänestyksen eikä minkään muunkaan menetelmän kautta, ei myöskään kustannuksia olisi tulossa.

Kuitenkin on huomattava, että kansanäänestyksen toteuttaminen olisi tullut vielä kalliimmaksi kunnalle. Esim. viime eduskuntavaalien kustannukset ovat budjetoidun mukaan noin 13400 euroa. Siitä tosin valtio maksoi vajaan puolet, koska kyse oli valtiollisista vaaleista. Kunnalliseen kansanäänestykseen ei varoja valtiolta heru.

Kunnanhallitus keskusteli maanantaina kyselyn käytännön toteuttamisesta. Jo siinä yhteydessä tuli esille useampia mahdollisuuksia kustannusten alentamiseen. On täysin realistinen mahdollisuus saada toteutettua laajempi kuntalaiskysely kaikille äänioikeutetuille alle puolella kansanäänestyksen kustannuksista. Jos kuntalainen on valmis tulemaan kunnanvirastolle äänestämään, hän voi kyllä palauttaa kyselykaavakkeen useampiin eri toimipaikkoihin ympäri kuntaa. Kunnan maksamaa vastauskuorta korkeampine postimaksuineen ei siten välttämättä tarvita.

Tilastolliset menetelmät ovat sillä tavoin yksinkertaisia, että on hyvin helppo tarjota valittavaksi muutaman kyllä-ei kysymyksen sijaan useampia vaihtoehtoja. Näin saadaan merkittävää lisäinformaatiota, jota kahden yksinkertaistetun vaihtoehdon tarjoaminen ei tuota. Lisäksi voidaan helposti tarjota mahdollisuus sektorikohtaiseen palautteen antamiseen.

Kysely tulee suunnitella huolella ja sen valmistelussa on hyvä huomioida paitsi kuntalaisten kuulluksi tulemisen tarve myös luottamushenkilöiden ajatukset. Silloin siitä voidaan saada todellista hyötyä päätöksenteon avuksi. Itse ja jokunen muukin olemme ilmoittautuneet talkoisiin kyselyn toteuttamiseksi. Uskon, että se vaiva kannattaa. Lisää ajatuksistani tässä asiassa voit lukea Länskärin kolumnistani lauantailta.