Irakin entisen diktaattorin tai kauniimmin sanottuna pitkäaikaisen presidentin ja pääministerin Saddam Husseinin kuolemantuomion täytäntöönpano oli vuoden 2006 viimeinen "suuri uutinen". Tiedotusvälineet tarjosivat kuvaa 24 vuotta maataan itsevaltiaasti hallinneen entisen Irakin presidentin ja pääministerin viimeisistä hetkistä hirttosilmukka kaulassa. Videosivusto www.youtube.com oli täynnä kaiken kirjavia, aitoja tai keinotekoisesti pilan päiten tehtyjä videoita Saddamin kohtalosta. Tapaus herätti myös laajan ja tärkeän keskustelun kuolemantuomioista.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

"Tänään Saddam Hussein teloitettiin reilun oikeudenkäynnin jälkeen – tämän oikeuden hän kielsi brutaalin hallintonsa uhreilta", lausui kommenttinaan Yhdysvaltojen presidentti Georg W. Bush. Hänen mukaansa teloitus oli hänen mukaansa merkkipylväs Irakin matkalla demokratiaan.

 

Ei valkene minulle, millä perusteella. Tuskin täydellinen sisällissota on Irakista yhtään sen kauempana kuin ennen tuomion täytäntöönpanoakaan. Monet maat ja etenkin ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet oikeudenkäyntiä sen puutteista. Todistajia ja puolustuksen asiamiehiä murhattiin oikeudenkäynnin aikana.

 

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin edustaja Richard Dicker kiteytti mielestäni erinomaisesti: "Saddam Hussein oli vastuussa suuresta määrästä ihmisoikeusloukkauksia, mutta se ei oikeuta antamaan hänelle kuolemantuomiota, joka on julma ja epäinhimillinen rangaistus. Todellinen testi hallitusten sitoutumisesta ihmisoikeuksiin toteutuu tavassa, jolla se kohtelee pahimpia vihollisiaan. Vaatii mielikuvista, että vetoomustuomioistuin olisi kyennyt kunnolla käymään läpi 300-sivuisen tuomion ja puolustuksen kirjalliset argumentit alle kolmessa viikossa. Vetoomusprosessi näyttää vielä vääristyneemmältä kuin varsinainen oikeudenkäynti. Historia tulee tuomitsemaan rajusti Dujailin vääristyneen oikeudenkäynnin ja kuolemantuomion toteuttamisen."

 

Kuolemantuomion toteuttamisen jälkeen kommentit olivat ristiriitaisia. BBC:n mukaan Irakin nykyinen pääministeri Nouri Maliki ihasteli, kuinka Irakin historian musta sivu on nyt käännetty, kun tyranni on kuollut. Maan öljyministeri Hussein Shahristani muistutti kuin sadat tuhannet rakkaansa menettäneet irakilaiset ovat odottaneet tätä uutista oikeuden toteutumisesta.

 

Sen sijaan sunnipoliitikko Khalaf Al-Ulayyan oli toisilla linjoilla: Hussein oli Yhdysvaltain vangitsema sotavanki, jonka kuolemantuomio oli rikos, jolla haluttiin peitellä monia asioita. Baath-puolueen puhemies Abu Uday veti tiukemmaksi lausunnossaan. Hänen mukaansa kuolemantuomio "tulee maksamaan paljon rikollisille valloittajille, sen apulaisille ja alhaisille vakoojille".

 

Irakilainen kurdipoliitikko Mahmoud Osman arvioi, että Hussein ansaitsi rangaistuksensa: "Mutta niin nopeasti tehtynä ja toteutettuna ja vain yhdestä rikoksesta – se jättää muut rikokset tutkimatta ja monet salaisuudet paljastamatta".

 

Palestiinalaisten Hamasin puheenjohtaja Ismail Radwan tulkitsi yksikantaan "presidentti" Husseinin tuomion Yhdysvaltain hallinnon osoitukseksi tappaa arabihallinto, joka sanoo "ei" amerikkalaisten hallinnolle. "Tämän vuoksi olemme yllättyneitä arabien hiljaisuudesta, etenkin laillisten hallitusten, tästä USA:n teosta Irakin kansan poikia kohtaan".

 

Iso joukko länsimaiden poliitikkoja tuomitsi kuolemantuomion täytäntöönpanon. Mutta korostivat irakilaisten itsemääräämisoikeutta asiassa. Mutta monet kyseenalaistuvat oikeudenkäynnin laillisuutta.

 

 

Yli puolet maailman maista kieltää kuolemantuomion lainsäädännössään. Amnesty Internationalin mukaan 88 maata ja aluetta on kieltänyt kokonaan kuolemantuomion. 11 maata hyväksyy sen vain poikkeustapauksissa, kuten sotarikoksista ja 29 maata ei käytännössä toteuta kuolemantuomioita, vaikka laki ne salliikin. Kaikkiaan 128 maata on luopunut kuolemantuomion käyttämisestä.

 

Kuitenkin 69 maalla ja alueella kuolemantuomio on sallittua ja käytännössä toteutettua. Kuitenkin näiden maiden määrä on vuosi vuodelta vähentynyt. Yli 40 maata on luopunut kuolemantuomiosta vuoden 1990 jälkeen.

 

Vuonna 2005 ainakin 2148 ihmistä teloitettiin 22 maassa ja yli 5000 tuomittiin kuolemaan 53 maassa. Todelliset luvut ovat kuitenkin varmasti korkeampia. Teloituksista yli 90 % tapahtui Kiinassa, Iranissa, Saudi Arabiassa ja USA:ssa. Yhdysvalloissa teloituksia oli 60. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset kieltävät alaikäisten kuolemantuomiot. Kuitenkin vuoden 1990 jälkeen 47 lapsivankia on teloitettu. Näiden joukossa 19 alaikäisen teloitusta USA:ssa.

 

Elokuussa 2000 Yhdysvalloissa tehtiin laaja mielipidetutkimus, jossa kysyttiin vastaajien suhtautumista kuolemantuomioon. Vastaajista 60 prosenttia tuki kuolemantuomiota, 21 prosenttia vastusti ja 19 prosenttia ei osannut sanoa.

 

Maailmassa on arvioiden mukaan tällä hetkellä kaikkiaan 19 000 – 24 000 ihmistä tuomittuna kuolemaan ja odottamassa teloitusta. Tuomiot toteutetaan maasta riippuen kuolettavalla ruiskeella, sähkötuolilla, hirttämällä, kaulan katkaisemisella, ampumalla ja kivittämällä.

 

Kuolemantuomioihin sisältyy aina riski viattomien eliminoimisesta Vuoden 1973 jälkeen on Yhdysvalloissa vapautettu 123 vankia, jotka oli tuomittu kuolemaan. Sitä, kuinka paljon syyttömiä on teloitettu ei tietenkään voi tietää.

 

Tieteelliset tutkimukset ovat torjuneet väitteet siitä, että kuolemantuomioiden käyttö ehkäisisi rikoksia paremmin kuin muut rangaistukset. Yli puolet yhdysvaltalaisista hyväksyy kuolemantuomion. Eilen tapasin Yhdysvalloissa vuosikymmenet asuneen miehen, joka perusteli maansa tapaa: meillä on suuremmat vapaudet ja siksi myös kovemmat rangaistukset. Vai niin! Minusta on järkyttävää, että kristityt ihmiset tämä mukaan lukien voivat hyväksyä tappamisen yhteiskunnallisena rikoksen kostamisena. Mihin ovat unohtuneet käskyt ja Jeesuksen opetukset? 

 

Ihmisoikeutena oikeus elämään merkitsee ensi sijassa valtioon ja yleisemmin julkiseen valtaan kohdistuvaa kieltoa laittomasti tai mielivaltaisesti surmata ihmisiä. Oikeutta elämään voidaan pitää ihmisoikeuksista perustavimpana, sillä ilman sitä ei muissakaan ole mitään mieltä. Silti tätäkin oikeutta loukataan päivittäin ympäri maailmaa monesti lähes mielivaltaisina kuolemantuomioina.

 

Useissa maissa kohteena ovat mielipiteittensä ja uskontonsa vuoksi vainotut. Haluaisinkin kysyä Yhdysvaltain uskovilta, ovatko he ajatelleet sitä, että heidän maansa väärän esimerkin ansiosta kuolemantuomiot säilyvät entistä sitkeämmin myös sellaisissa maissa, jotka teloittavat kristittyjä uskonsa vuoksi yhteiskuntiensa vihollisina.