Kieltämättä olen helpottunut, kun sain tentin (5op) vihdoin suoritettua. On siis tullut harrastettua lähiaikoina näitä viestinnän teorioita. Kolmessa kirjassa luettavaa oli yhteensä noin 1000 sivua, osin varsin hankalalukuista tekstiä - suomen kielestä huolimatta. Kyseisiä opuksia tahkosin kaikkiaan kolmeen kertaan ja vielä kahdesti kerraten, kun eka tenttiin meno juuttui heinäkuussa kalkkiviivoille sen mokoman ruusun vuoksi.

Kysymykset olivat varsin inhimillisiä, mutta tokikaan ei voi kirjoittaa aiheesta mitä tahansa, vaan sitä mitä lukee kirjassa. Vastasin lobbauksen merkityksestä kansalaisyhteiskunnassa, mielikuvien merkityksestä tuottajille ja kuluttajille sekä modernin yhteiskunnan ja globalisaation vaikutuksesta viestinnän muotoihin.

Kun käsin ei tule kirjoitettua juuri lainkaan, tuli tekstistä sellaista harakanvarvasta, että hyvä jos tenttijä saa selkoa. Mietinkin, että miksi ei nykyaikana voisi kirjoittaa vastauksia jollekin "tyhmälle" tietokonepäätteelle. Olisi kaikille osapuolille mukavampaa.

En ole mikään hyvämuistinen enkä fiksukaan, mutta suhteellisen kurinalainen opiskelija. Jos päätän, että tänään luen 250 sivua, niin sitten luen, ellen nukahda kesken kaiken. Selkeillä lukusuunnitelmilla ja niistä tiukasti kiinni pitämällä olen tähän saakka selvinnyt opinnoista kunnialla. Rohkenen toivoa tästäkin tentistä 4:sta (paras 5). Mielestäni se meni jopa paremmin kuin edelliset. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, riippuu arvostelijasta.

Lukiessa pää kipeänä ja silmät sikkuralla manailen mielessäni, että minkä kumman takia rasitan itseäni moisella - olisi sitä mukavampaakin tekemistä varsinkin kesällä. Mutta sitten opastan taas itseäni tästä elinikäisen oppimisen haasteesta ja suunnittelen tämän (viestinnän 25 op:n kokonaisuuden) jälkeen seuraavaa aluevaltausta lisäopintojen saralla.

Kiinnostaisi lukea ainakin juridiikkaa ja markkinointia, ehkä vähän kansantaloustiedettäkin. Sellaisia aineita, joista olisi työssä hyötyä. Tosin kansantaloustieteellä aikoinaan menin valtsikkaan pääsykokeissa läpi, mutta sitten ne kurssit jäivät kesken. Myöhemmin vaihdoin sivuaineeni viestinnäksi.

Tentistä lähtiessä vilutti ja oli nälkä. Normaalisti olen palkinnut itseäni jätskillä. Nyt haaveilin Mäkkärin salaatista. Mutta senkin sain vältettyä. Olen nimittäin viimeiset neljä päivää elänyt pääasiassa paprika-kaali-tomaatti-sipuli-chilikeitolla sekä vähän pehmeämmän makuisella kesäkurpitsa-peruna-sulatejuustokeitolla. Lisäksi on mennyt vähän ruisleipää sekä hedelmiä ja marjoja.

Kyllästyin nimittäin tähän lihomiseen - jätskiä ja karkkia on tullut naposteltua alvariinsa ja päätin, että ainakin nesteitä voisi vähän vähentää, jos ei sitten läskistä oikeasti eroon pääse. Ja kyllähän se niin mukavalta tuntuu, vaikka vähän heikottaakin. Kevyempi olo tekee minut aina onnelliseksi ja vireäksi (jos ei muuten, niin herää nälkään keskellä yötä).

Olenpas nyt niin itseeni tyytyväinen ja leuhka. Pitänee lopettaa tämä itsekehuilu tällä erää. Vaikka ehkä sitä saa vähän välillä ilostaan paasata...