Terveisiä kunnanhallituksesta, jossa tuli jälleen työpäivän päätteeksi istuskeltua lähes viisi tuntia. Paljon haastavia asioita, jotka eivät säästä aivoja eivätkä istumalihaksia. Onneksi jalottelemaankin pääsee, kun vain juo riittävän paljon kahvia ja virvokkeita. Kieltämättä on kokouksesta jälleen todettava, että arghsak jghda. Gsadsf fshkj kdg lkgökd öhkflk fskjfdsf odsad dsadhds!

Lupasin palata KD:n puoluekokouskommentointiin pääsäryn helpotettua. Niinpä sen nyt teen... Joidenkin huolena on ollut, että viikonloppuna valittu uusi puoluejohto on puoluesihteeri mukaan lukien liian yhtenäinen ja liian samalla aaltopituudella. Minun on vaikea yhtyä tähän huoleen, vaikka totta onkin, että varsin yhtenäinen tiimi syntyi. Kuitenkin tehokas työskentely vaatii sitä, että voimat eivät kulu sisäiseen ristivetoon, vaan missio ja visio on yhteinen.  

Joku taas on arvellut, että uuden puoluesihteerin odotetaan katteettomasti olevan eräänlainen messiashahmo, joka on valittu pelastamaan paikoin hyvinkin heiveröistä puolueen paikallistoimintaa.

Tunnustan kuuluvani niihin, jotka ovat iloinneet hyvin paljon Sari Essayahin valinnasta puoluesihteeriksi. Kansanedustajana hän oli kolme vuotta ryhmän puheenjohtaja, muodollisesti esimieheni ja henkisesti työtoverini. Tiedän, että Sari osaa ja haluaa antaa itsestään parhaansa yhteisen asian puolesta. Hän on sekoitus kunnianhimoisuutta ja nöyryyttä. Riman alitukset ja olemattomat tavoitteet eivät sovi maailmanmestarille. Sitkeys, pitkäjänteisyys ja tuskan sieto kuuluvat kestävyysurheilijan omimpiin luonteenpiirteisiin.

Paitsi että Sari on tunnollinen ja vaatii itseltään paljon, ei hän myöskään katso läpi sormien muidenkaan työpanosta. Esimiehenä hän on ollut halukas käymään kehityskeskusteluja ja pohtimaan, millä konstein itse kustakin saadaan parhaat tehot irti. Laskentapäällikkönä hän taitaa paitsi ihmisten niin numeroidenkin hallinnan. Kiinnostus kansainvälisiin yhteyksiin tullee marokkolaisen isän perintönä.

Kun Sari tuli neljä vuotta sitten kansanedustajaksi, moni ihmetteli ääneen, että onpa siinä valmis poliitikko - monen oletus kun oli, että mestarikävelijä tuli taloon muilla kuin poliittisilla ansioillaan. Eduskunnan läksiäiskahveilla hänet kehui itse puhemies Lipponen. Samantapaisia kehuja on kuultu politiikan toimittajien suusta. 

Puoluesihteerin pesti Sarille ei siis totisesti ole mikään 58 äänen päähän jatkokaudelta jääneen ex-kansanedustajan lohdutusvirka, vaan oikean kokoinen haaste lahjakkaalle poliitikolle ja hallintoihmiselle. Ainakin minä odotan häneltä paljon. Osaltani haluan olla uuttera työpari, joka tukee työssä isojen tavoitteiden saavuttamiseksi!

Puoluesihteeri on käytännössä puolueen kakkonen heti puheenjohtajan jälkeen. Kun puheenjohtaja johtaa puolueen politiikkaa, on puoluesihteerin harteilla käytännön työ. On aivan oikein, että tehtävä on palkkatyön luonteesta huolimatta määräaikainen luottamustehtävä, eikä mikään eläkevirka. Koska puheenjohtajisto ja puoluesihteeri on puoluetta johtava kokonaisuus, olisi minusta viisasta siirtää myös puoluesihteerin valinta puoluekokoukselle. Puolueen kentän pitää voida kokea puoluesihteeri omakseen. Onhan hän puolueen kenttätyön johtaja.