Sain kirjeen Lahden lähetysyhdistykseltä. Sisältä löytyi 7 -vuotiaan Ganjala Vinay Babun kuva ja tiedot, maksulomake ja lähetekirje. Minusta oli tullut kummitäti ekaluokkalaiselle puoliorvolle hindupojalle, joka käy koulua ICA-lastenkodissa jossain Intiassa.

Poika tupsahti elämääni vähän hassusti. Olin eduskuntavaalikampanjan aikaan Karkkilan torilla, jonne kojullemme tupsahti vanhempi rouva, joka ei ollut kiinnostunut muusta kuin saamaan intialaislapselle kummitätiä.

Olin aikoinaan egyptiläislapsen kummi, mutta se suhde oli jo aikaa sitten päättynyt. Olin ajatellut, että jossain vaiheessa ottaisin uuden ulkomaisen kummilapsen. Niinpä kovassa kiireessä ja vähän hövelillä tuulella lupasin rouvalle pidemmittä puheitta lähteä kummiksi. Kun tietoa ei alkanut kuulua, luulin jo, ettei lasta minulle löytynytkään.

Vain muutama viikko tuosta maaliskuun tapauksesta ystäväni tuli Sri Lankasta ja ilmoitti hommanneensa sieltä minulle kummilapsen. Oli käynyt tätä katsomassakin. Olin vähän hämmentynyt, kun en ollut mitään asiaan liittyvää koskaan hänen kanssaan keskustellut. En kuitenkaan osannut tästäkään kummilapsesta kieltäytyä. Nyt minulla on siis kaksi hindupoikaa, joiden koulunkäyntikuluista vastaan.

Torstaina lunastin seiskaluokkalaiselleni vanhan työläppärini uudeksi tietokoneeksi 100 eurolla. Vähän aiemmin pulitin kuta kuinkin tarpeettomasta Playstation 2:sta vajaat 200 euroa, kun kolmasluokkalainen kerjäsi synttärilahjaksi. Suunnilleen näillä samoilla summilla vuosittain kustannan kummipoikien koulunkäyntiä. En kadu, että olen uudet huollettavat saanut, vaikka mitään ylimääräistä ei tililläni ennen palkkapäiviä normaalisti näykään.

Toivottavasti pojat ovat ahkeria koululaisia ja saavat elämäänsä hyvät eväät, eikä karman laki ja kastijako pidättele heitä etenemästä. Enkeleitä ja Taivaan Isän läsnäoloa poikien elämään.