Tämä päivä on varmaankin monelle ollut suuren helpotuksen päivä. Kaikkein eniten varmaankin hoitajille itselleen, mutta myös tuhansille vakavasti sairaille potilaille ja meille kaikille, joilla on mahdollisuus syystä tai toisesta joutua milloin vain sairaanhoidon kiireellisiksi potilaiksi.

Ainakin itselleni on näiden piinaviikkojen aikaan tullut mieleen ne tilanteet, joista en olisi elävänä selvinnyt ilman terveydenhuollon henkilöstöä. Kyllä hoitajia tarvitaan joskus jokainen - vauvasta vaariin. Eli Tehyn palkkariidan sopimisen jälkeen on jonkinlainen perusturvallisuus palautunut maahan.

Nyt vain on valtiovarainministeri Kataisen suostuttava siihen, että kehykset paukkuvat. Kun kerran valtion kassaan tulee enemmän tuloja kuin oli ennakoitu, on niistä myös riitettävä näiden keskeisimpien peruspalvelujen rahoittamiseen. Aamulla kuullut Kataisen sekavat ja kootut selostukset eivät tule riittämään kunnille.

On täysin kestämätöntä, jos kunnat pyrkivät rahoittamaan palkankorotukset henkilöstön määrää kiristämällä entisestään. Jo nyt käsipareja varsinkin hoivassa ja hoidossa on aivan liian vähän etenkin vanhustenhuollossa. Ja kuten viime viikot on puhuttu, myös esimerkiksi kouluterveydenhuollossa ja monilla päivystysosastoilla.