On ollut ihan mielenkiintoista seurata, miten viime viikkoina KD:n perinteisesti jankuttamat poliittiset aiheet ovat tulleet kovinkin suosituiksi. Yhtäkkiä kaikki huolehtivat lapsiköyhyyden lisääntymisestä, vanhustenhuollon ongelmista, kalliista ruoasta ja liian halvasta viinasta. KD:n poliittinen agenda on tullut varsin pitkälti ainakin oppositiopuolueiden yhteiseksi.

Tänään julkistettiin jo aiemminkin osin julkisuuteen vuodettu VATT:n ja Pellervon tutkimus, jonka mukaan ruoan arvonlisäveron alentaminen nykyisestä 17 prosentista 12 prosenttiin laskisi ruoan hintaa 3,5 prosenttia. Tutkimuksen mukaan veron alennuksesta 80 prosenttia siirtyisi kuluttajahintoihin. Eniten arvonlisäveron alentamisesta hyötyisivät pienituloiset kotitaloudet ja heistä lapsiperheet ja yksinhuoltajaperheet. Heille hyöty olisi 150 miljoonaa euroa vuodessa, mikä tekee noin 60 euroa henkeä kohden. 

Elintarvikkeiden arvonlisäverokanta on kaikista OECD-maista Suomea korkeampi vain Tanskassa. Elintarvikkeiden veroton hintataso on Suomessa vain noin viisi prosenttia korkeampi kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Tämänkin vuoksi on outoa, että Suomi, joka muutoin on pyrkinyt verotasoissaan EU:n keskiarvoihin, on näiltä osin niin eri linjoilla.

KD:lle nämä tiedot eivät ole mitään uutta, vaan juuri sitä samaa, millä olemme vuosia perustelleet esitystämme. Nihkeimpiä sille ovat olleet kai demarit, jotka ovat väittäneet veroalen siirtyvän kaupan, teollisuuden ja tuottajien kukkaroihin. Viimeksi näin väitti puhemies Lipponen muistaakseni Turun Sanomien kolumnissaan. Keskustalaiset ovat toki olleet suopeita ruoan alvin laskulle. Ongelma vain on ollut, että mitään ei ole tapahtunut heidän hallituskaudellaan. Vaatimuksia tosin on esitetty aina vaalien alla - niin nytkin.

Äskettäin julkaistiin mielipidetutkimus, jossa kerrottiin, että noin 2/3 suomalaisista pitää alkoholiverotukseen 2,5 vuotta sitten tehtyä alea virheenä, joka olisi nyt korjattava. Faktat ovat saaneet ihmiset tälle kannalle. Ja onhan totta, että tätä nykyä alkoholi on ylivoimaisesti kallein kansanterveysongelmamme. Sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista kärsivien suurkuluttajien määrä on kohonnut puoleen miljoonaan ja kulutus yli 10 litraan puhdasta alkoholia henkilöä kohden vuodessa. Lastensuojelu, päihdesairaudet ja järjestyksenpito nielevät yhä enemmän varoja.

Myös Ruotsin kokemus alkoholiveron pitämisestä ennallaan on osoittanut sekin, että veron lasku ei olisi ollut meilläkään mitenkään välttämätöntä. Vanhasen hallitus ei vain myönnä virhettään.

Kristillisdemokraatit, Vihreät ja Vasemmistoliitto vuoden 2003 lopulla vastustivat tätä välttämättömyytenä markkinoitua veroalea. Kansalaisten enemmistön mielipiteen myötä nyt myös Kokoomus heräsi vaatimaan korotusta.

KD on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt alkoholiveroon 20 %:n korotusta painottaen sen väkeviin juomiin. Eduskuntaryhmässämme on arvioitu, että jos korotetaan olutpullon hintaa 1 sentillä, viinipullon hintaa 10 sentillä ja väkevän viinapullon hintaa 1 eurolla, saadaan valtion kassaan 200 miljoonaa. Sillä rahalla voidaan esimerkiksi korottaa kaikkien kansaneläkeläisten eläkettä 20 eurolla kuukaudessa ja vielä jää ylikin. Kun vielä huomioidaan haittakustannusten vähenemisen osuus, olisi hyöty huomattavasti suurempi.

On se mukava, että KD:n hyvät esitykset ovat saaneet tuulta purjeisiinsa laajemminkin. Kunpa eivät vaan taas unohtuisi vaalien jälkeen, vaan oikeasti siirtyisivät teksteiksi hallitusohjelmaan. Jos Elintarviketyöläisten liitto puheenjohtajansa esittämällä tavalla ihan oikeasti lähtisi sponsoroimaan puolueita, jotka tuota ruoan alvin alea ajavat, tuskin enää löytyisi vastustajia vaalirahaporkkanan jälkeen.