Aamulla suuntasin VR:n kokoustiloihin Pro Rautatie yhdistyksen järjestämään vaaliseminaariin. Ohjelmassa oli asiantuntijapuheenvuoroja ja sitten puolueiden edustajien näkemyksiä. Ihan mielenkiintoinen aamupäivä.

Liikennemäärien käppyrät osoittavat vahvasti ylöspäin. Kuitenkin väylien kunnossapidon rahoitus on vähentynyt vuosi vuodelta. Siksi junaratojen ja tiestön korjausvelka on kasvanut suureksi. KD:n näkemyksiä esitellessäni totesin, että viime aikoina liikenne- ja väylähankkeet ovat kärsineet suunnitelmallisuuden ja rahoituksen lyhytjänteisyydestä. Mielestämme hallituksen tulee tehdä liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle heti seuraavan vaalikauden alussa. Selonteossa tulee tehdä 10-15 vuodeksi selkeä liikennepoliittinen suuntaus sekä ottaa kantaa rahoitukseen. KD on varautunut tavoiteohjelmansa taustalaskelmissa lisäämään asteittain sekä tiestön että raideliikenteen hankkeisiin 260 miljoonaa euroa ensi vaalikaudella.

Seminaarissa todettiin yhteistuumin, että raiteiden kunnossapidon lisäksi tulee kiinnittää huomiota kaluston soveltuvuuteen Suomen olosuhteissa. Työhön matkaaville junien myöhästelyistä on aiheutunut suuria haittoja ja taloudellisia menetyksiä. Junaliikenteen kehittämishaasteita ovat aikatauluvarmuuden lisäksi työmatkalaisille parempien palvelujen tarjoaminen, kuten työskentelypisteet ja nettiyhteys.

Otin esille myös liityntäliikenteen ja tiedotuksen ongelmat silloin kun liikenne on sekaisin. Ratahallintokeskuksen edustaja totesi, että jälkimmäisiin olisi tulossa parannuksia. Liityntäliikenteessä ongelmana on se, että ei ole selkeyttä siitä, kuka ottaa parkkipaikoista vastuun. 

Muistutin, että Suomen kasvihuonepäästöistä liikenteen osuus on noin viidennes. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tuettava erityisesti energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä liikennemuotoja. Siten raideliikenteen arvostus ja merkitys on varmaankin tulevalla vaalikaudella vahvassa nousussa. Lopuksi mainitsin toivomukseni siitä, että Länsi-Uudenmaan ELSA-ratahanke joskus edistyisi, että ainakaan lasteni ei tarvitsisi autolla ajella mahdollista työmatkaa kokonaan Nummi-Pusulasta Helsinkiin.

Iltapäivällä oli vuorossa ns. kiitoslounas. Väliin jääneen "KD-konsernin" yhteisen joululounaan sijaan olimme päättäneet treffata vaalikauden päätteeksi. Huomenna edustajilla on todennäköisesti tämän vaalikauden viimeinen istunto. Sitä emme tiedä, kenelle se jää aivan viimeiseksi. Toivottavasti ei kellekään... Myös henkilöstön tulevaisuus on pitkälti kiinni edustajapaikkojen määrästä.

Oli siis kiitoksen aika. Pikkulahjoina mm. Sari, Päivi ja allekirjoittanut saimme itsellemme ja perheillemme/puolisoillemme leffaliput. Tosin tuskin kukaan ehtii käyttämään niitä ennen vaaleja, mutta käyttöaikaa on onneksi 6kk.

Haikeutta en oikein havainnut. Se johtui kai siitä, että kaikilla olivat kampanjat mielissä ja puheissa. Vetistelyyn ei mieli vielä venynyt. Tosin havainto oli se, että kunto on kaikilla koetuksella. Mutta toinen toistamme tukien ponnistelemme sitkeästi eteenpäin kuin mummo lumihangessa.