Tänään aamulla sain lukea Länskäristä kokoomuksen lohjalaisen eduskuntavaaliehdokkaan puolustusreaktion kommenttiini hänen eläkeläisten aseman parantamista koskevasta kolumnista. Kuten arvata saattoikin Patinen kiemurtelee itseään ulos kritiikistäni kiinnittämällä huomiota etenkin niihin asioihin, joista en häntä mitenkään arvostellut. Mielenkiintoinen taktiikka.

Hän moittii minua ylimieliseen sävyyn tyhjänpäiväisestä kritiikistä. Kuitenkaan rehellisyyden peräänkuuluttaminen poliittisessa keskustelussa ei ole tyhjänpäiväistä, vaikka Jussi Patinen sitä sellaiseksi kutsuukin.

Entistä vakuuttuneempi olen siitä, että Patinen ei itse oikeastaan ole perillä Kokoomuksen eläkepoliittisesta linjasta puolueen 8-vuotisena hallitusaikana eikä nytkään. Hän on lukenut joitain puolueen vanhoja dokumentteja, muttei ilmeisesti puoluekokouksen viime kesäisiä linjauksia. Kuitenkaan Patisen ei pitäisi luottaa siihen, että kukaan toinen ei lue Kokoomuksen vuoden 2006 puoluekokouksen senioripoliittista kannanottoa (muuten otsikoitu: "Vastuullista senioripolitiikkaa") ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän muutosesityksiä budjettiin. Vaikka hän itse ei olisi niihin paneutunut, niin jotkut ovat. Minun lisäkseni aika moni muukin.
 
Tottahan on, että niistä ei löydy kansaneläkkeiden tasokorotuksia, ei eläkeindeksin korjausta eikä myöskään Kela-korvausten tason korjaamista. Syykin on selvä: esimerkiksi kansaneläkkeen tasokorotus maksaa 180 miljoonaa euroa, eikä Kokoomuksella ole budjettiesityksissään siihen rahoitusta toisin kuin KD:lla. Indeksien korjaaminen olisi vuositasolla kuta kuinkin yhtä suuri kustannuserä.
 
Eläkeläisten asemaa koskevassa välikysymysinfossa kysyttiin kaikkien välikysymykseen yhtyvien ryhmien kantaa kansaneläkkeiden tasokorotukseen. Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Jyri Häkämies ei ainakaan tuossa tilaisuudessa yhtynyt tähän vaatimukseen, vaan nosti esille ryhmänsä esityksen eläkkeensaajien hoitotuen korottamiseksi (kustannus 40 miljoonaa euroa), joka löytyykin Kokoomuksen budjettiesityksistä. Lisäksi hän mainitsi ansioeläkkeiden verotuksen keventämisen tulevaisuuden tavoitteena.

Kokoomuksen ryhmäpuhuja Paula Risikko tosin populistiseen "ettäs kehtaattekin"-tyyliin esitti laveamman listauksen tv-kameroiden edessä. Mutta siis oikeasti Kokoomuksen eväät helpottaa eläkkeensaajien asemaa ovat tosi niukat, jos heidän budjettiesityksiään katselee. Kun historiaa katsoo, hävettäisi minua olla Risikko. Ettäs kehtaatkin valittaa siellä, kun omat ministerinne ovat kansaneläkkeen pohjaosan leikanneet ja indeksit taittaneet yms. 

Taitaa kuitenkin olla puolueella sama linja kuin Keskustalla viimeksi, että kansanedustajaehdokkaat puhuvat kentällä mitä sattuu ja vähät välittävät siitä, kuinka realistisia heidän esityksensä on. Aina varmaan löytyy joku eläkeläinen, joka uskoo - ja äänestää.

Yritin kirjoituksessani patistella Patista siihen, että kun esittää pitkän luettelon sinänsä aivan tarpeellisia korjauksia eläkeläisten asemaan, pitäisi myös kertoa, miten nämä haluaa kustantaa. Veroja korottamalla, muista palveluista ja etuuksista leikkaamalla, vai miten? Tuskin tulee vastausta tähän kysymykseen. Mielestäni puhtaampi poliittinen keskustelu edellyttää sitä. Ikärakenteen voimakkaasti muuttuessa uudistusten rahoitus käy entistäkin haasteellisemmaksi.

Eläkeläisiä on yritetty huijata säännöllisesti vaalien alla katteettomiksi osoittautuneilla lupauksilla. Mielestäni niiden aika saisi jo olla ohi.