Kieltämättä olin pudottaa silmäni lukiessani netistä uutista Heinäluoman päätöksestä kieltäytyä ehdokkuudesta jatkokaudelle Sdp:n puheenjohtajana. Uutisistakin päätellen oli puhe ollut dramaattinen, kun ensin Heinäluoma oli kehunut motivaatiotaan puheenjohtajana ja sitten vasta lopuksi räjäyttänyt tämän uutispommin.

Esimerkiksi STT ehti jo laittaa sähkeen, että Heinäluoma pyrkii jatkokaudelle. Kahden minuutin päästä lähti uusi tekstari, jonka sisältö oli päinvastainen. Kieltämättä varsinainen pyykinpesurumba meneillään, kun kummatkin puolueen terävimmässä kärjessä luopuvat - puheenjohtaja ja puoluesihteeri.

Demareiden sisäinen eripuraisuus on ollut jo kauan tiedossa, eivätkä läheskään kaikki pitäneet Heinäluomasta tämän puheenjohtajauran alkumetreilläkään. Valtiovarainministerinä Heinäluoma oli mauton ja hajuton. Huonosti menneet vaalit toivat todellisen painolastin, eikä viime viikon tutkimus Sdp:n romahtaneesta kannatuksesta nuorison piirissä lainkaan helpottanut tilannetta.

Nyt on jo selvää, että puheenjohtajakisaan ilmoittautunut Tuomioja tulee saamaan paljon kilpasiskoja ja -veljiä. Jo kieltäytyneistä vain Heli Paasio aikoo ehdottomasti pysyä kannassaan.

Rohkenen todeta ääneen, että ilahtuisin kovastu, jos Tarja Filatov nyt lähtee kisaan (niin kuin muuten uskon). Tarja ei ole mikään kansanvillitsijä, mutta mielestäni monilla tavoin erinomainen ja vastuullinen päättäjä, jonka suhtautuminen kanssaihmisiin on vallan kohdallaan. Olen jossain määrin seurannut Tarjaa hänen kansanedustajauransa alkumetreistä ja aina pitänyt hänen vakaasta ja ystävällisestä tyylistään.

Epäilemättä myös monia muita hyviä ehdokkaita on tiedossa ja tulossa. Tuomioja on varmaankin yksi valtakunnan älyköistä, mutta hänen älykkyydessäänkin tuntuu olevan aukkoja, kuten yksipuolinen ajattelu Skepsis ry:n juhlassa teologisesta tiedekunnasta ja kristillisestä kasvatuksesta. Lisäksi hänen heikkoutensa on myös menneisyyden aatteet ja hieman sulkeutunut luonne.

No, enpä minä varmaankaan ole oikea ihminen demarien pj-ehdokkaita arvioimaan. Mutta tällaiset kommentit nyt kuitenkin.

USA.ssa eilinen päivä oli iloinen, kun Obama kiri kiinni rva Clintonin etumatkaa. Republikaanien puolella Mike Huckabee yllätti. Yhä hartaammin toivon todellista muutosta Valkoiseen taloon.