Purkupaikkani jäi kesätauolle koulujen päättyessä. Huomenna koululaisten työ jälleen alkaa, joten jo lienee korkea aika minunkin laittaa jälleen blogin elämä vireille. Paljoa en kesäkuulumisia ryhdy purkailemaan. Kuvia tuli otettua, mutta kylläkin maisemista ja muista perheenjäsenistä.

Saarenmaan hiekkarannalla nautiskellessani lähes yhden viikon ajan, tuli itsestäkin otettua tunnelmakuvia. Yllä olevat varpaani kertonevat siitä riemusta, mitä stressaavan työvuoden jälkeen voi kokea vapaana kaikista huolista meren rannalla. Olenhan lempeän merituulen ystävä - jopa niin innokas, että tyttäreni toinen nimi on Merituulia.

Kesän extreme-kokemus oli partioleiri Hangossa. Olen liittynyt partioon joskus 32 vuotta sitten, mutta muutoin lupaava partiourani katkesi ensimmäiseen yöleiriin. En uskaltanut lähteä sinne. Tiukkaa teki nytkin. Olin lupautunut leirikeittiöön apulaiseksi, mutta talvella vielä suunnittelin yöpyväni kotona tai jossain paikallisessa majoitusliikkeessä.

Realiteettien ja naurettavien pelkojeni kohtaamisen kautta rohkenin ostaa itselleni teltan, sainpa vielä mukavan kämppiksenkin. Leppeässä ja lämpimässä kesäsäässä nelipäiväisestä elämäni ensimmäisestä partioleiristä tuli oikein mukava kokemus. Mistä tietää, vaikka minusta tulisi vielä joskus ihan oikea eränkävijä ;-)

Nyt on pari viikkoa jo laskeuduttu työn makuun ja kiirekin jo tuppaa iskeä päälle. Eilen olin kouluttautumassa. Tänään pomppasin reippaana klo 5.30 keittämään teetä ja kahvia Nummelan markkinoille. Siellä olimme virkeän ja tuoreen vihtiläisen ehdokastiimimme kanssa, josta osa kuvassa.

Syksystä, joka sisältää kuntavaalit, tulee epäilemättä vauhdikas. Perheessä haastetta piisaa myös siinä, että pitäisi saada sovitettua jokaisen jäsenen harrastukset jotenkin järkevästi. Lapsilla on kummallakin kaksi viikoittaista harrastusta, minulla omat kunnalliset, Esalla omat taiteellisemmat. Lapset eivät pääse juttuihinsa ilman kuskausta, joten heidän harrastuksensa ovat myös minun harrastuksiani.

Lisäksi olisi kiva aloittaa jotain uutta, vesi- tai kuntojumppaa, kokkaamiskurssia, ikoninmaalausta tai vaikkapa lavatanssitreenejä. Mieli tekisi moneen, mutta kaikkea ei vain voi. Senkun vielä uskoisi itsekin.